Ovenkahvat

Asumme vanhassa omakotitalossa. Meillä on vanhat ovet, joissa on alkuperäiset kahvat. Kahvat ovat nähneet elämää jo vuosikymmenien ajan ja kulumia, kolhuja sekä muutakin ajan patinaa on tullut. Nämä kahvat ovat aiheuttaneet meille pientä ärsytystä, koska kahvoista erittyy käsiin erittäin inhottava metallin haju, aina kun niihin koskee. Pitkään mietittiin, mitä niille pitäisi tehdä, kunnes jämälankapussini "kertoi" meille vastauksen; tehdään virkkaamalla niihin uudet värikkäät suojat! :)

Omasta päästä kehittelin joka kahvaan sopivan suojan, virkkasin pötköä kiinteillä silmukoilla ja tarvittaessa joko suurensin tai kavensin sitä, riipuen kahvan mallista. Muutaman illan niitä väkerreltyäni, meillä oli joka huoneessa kahvat suojattu. Ei enää metallin hajua käsissä ja saatiin hiukan lisää väriä sisustukseenkin; oranssia, punaista, vihreää, mustaa sekä sinistä. Lisäksi ne tuntuvat ihanan pehmoisilta käteen sekä koira saa ovet paremmin nykyään auki, kun tassu ei luista pehmeän pinnan ansiosta.

Langat ovat jotain paksumpia langanloppuja vuosien varrelta, joista ei sen tarkempaa muistikuvaa. Kaiken kaikkiaan kahvojen tuunaamiseen kului yhteensä 141 grammaa lankaa, joten lankalaihis liikahti taas ihan mukavasti eteenpäin.

Ja parasta on se, että juurikin nämä paksut ja tuntemattomat langanloput ovat olleen murheenkryynini jo pitkään, koska niille ei ole löytynyt sopivaa funktioita, koska niitä on ollut niin vähän joka sorttia. Mutta tähän ne kävivät paremmin kuin hyvin :)

 

Kummista itse tykkäät enemmän, suojaamattomista vai suojatusta kahvoista? :)