Lankalaihiksen päivitystä (vihdoinkin)

Vihdoin sain taas kameran käteeni ja kuvattua kauan marinoituneet tekeleeni. Lankalaihis on jo niin hyvällä mallilla, että se vetää suupielet voimaakkaasti kohti kattoa :) Juuri eilen miehelleni tokaisin onnellisena, että "Tiedätkö, nuo vanhat langat ovat ihan oikeasti kohta loppu? Ymmärsitkö? Siis ihan oikeasti!!"

 

 

Ensimmäisenä esittelyyn pääsee pari sukkia, jotka ovat valmistuneet toukokuun alussa. Sukat ovat menossa kummipojalle, kunhan ensin siirrytään tuonne syksyn puolelle. Vaikkakin, tämän hetkiset kelit melkein vastaavatkin ensimmäisiä kirpeitä syysilmoja.



 

Näissä sukissa on sellainen hauska tarina, että aloitin jo vuoden vaihteessa tekemään tästä kyseisestä langasta sukkia hänen isoveljelleen. Tein vain yhden sukan testiin epävarman koon vuoksi. Sukka oli hiukan liian iso, joten jätin sen odottamaan tulevaa syksyä, jolloin varmasti jalka on jo kasvanut sen verran, ettei sukka olisi enää turhan suuri.

 

No, aloitin huhtikuussa tekemään sukalle paria ja laskin silmukat ja pistin sukan tulille... kunnes huomasin kantapään kohdalla, että nyt olen kutonut sukan kokoa pienemmillä puikolla! Sukka oli muuten täysin identtinen, mutta reilun sentin lyhyempi ja hieman kapeampi kuin jo valmis sukka. Niinpä päästelin kerän loppuun ja tein sille parin heti putkeen, ettei tule enää puikon koon kanssa sekaannuksia! Onneksi veljeksiä on kaksi!

 

Sukat on tehty varpaista varteen, muistaakseni 44 s ja lanka on Nallen sinistä luontopolkua. Puikot olivat 3mm sukkapuikot ja kulutus 54 grammaa. Koko on suurinpiirtein 27. Mutta koska hänen velipojalleen on tulossa identtisen väriset sukat myöskin, tunnusmerkiksi tein varsien loppuun vihreät reunat, jotta oman sukan löytäminen olisi helpompaa. Varsista tuli hiukan liiankin pitkät, mutta eipähän pääse housun puntti karkuun tuon sukan varren alta! Ja halutessaan, varren voi kääntää kuten kuvassa.

 

Tässä huhtikuun tuotosta. Pinkistä jämäkerästä pistin langat puoliksi ja tein niin pitkävartiset sukat kuin kerä antaisi myöten. Tällä kertaa sain aikaiseksi nilkkasukat ja päälle tein piristykseksi tuollaisen koristekuvion. Kuvio otettu Novitan sivuilta, täältä. Nämäkin on aloitettu varpaista ja 48 silmukkaa. Lanka on perus seiskaveikkaa ja 3,5mm puikoilla nämä tuli tehtyä, muistaakseni. Vaihteluksi tein näihin sukkiin tiimalasikantapään sekä varren joustinosuuden kudoin oikeat silmukat kiertäen, jolloin sain vähän uutta ilmettä sukkiin. Kooksi muodostui pieni 38.

Tässä vielä kuviosta lähikuvaa. Kuvio oli erittäin helppo ja yksinkertainen. Pari kertaa taisin purkaa jonkun osuuden, kun olin tehnyt välikerroksia liikaa, mutta ei mitään sen vakavampaa. Langan sain kulutettua täysin ja lankalaihis meni eteenpäin näiden myötä taas 68 grammalla. Siitä tunnetta ei voi liikaa hehkuttaa, kun huomaat jälleen, ettei pienintäkään jämäkerää jäänyt. Ah, mikä ihana fiilis!

 

 

Nämä maaliskuussa pikapikaa tehdyt liinat tein tarpeeseen, kun ostin kaksi valkoista ruukkua, jotka halusin sijoittaa isojen lattiakaiuttimien päälle. Koska aiemmin kaiuttimen päällä ollut ruukku oli naarmuttanut kajarin pintaa hiukan, päätin korjata asian virkkaamalla huomaamattomat pitsiliinat ruukkujen alle.

 

Ohjeen nappasin jostain netin syövereistä, en enää muista mistä. Halkaisijaltaan liinat ovat 13 cm ja materiaalina toimi loppukerä mustaa seitsemää veljestä. Tämä projekti söi lankaa yhteensä 22 grammaa ja tällä tavoin sain mustan jämäkerän pois pyörimästä lankakopastani :)

Viimeisin tekeleeni on tässä kuussa valmistunut ruttusukkapari, jotka ovat tämän hetkinen suosikkini. Ohjetta olen kytännyt jo ainakin vuoden verran ja aina miettinyt, että pitäiskö vai eikö pitäis. No, nyt oli sen verran kivat jämälankaviritelmät, että halusin vihdoin ottaa pässiä sarvista ja testata ohjetta. Ihanathan niistä tuli! Varsi on niin hauska ja menee niin täydellisesti kurttuun, että näitä tulee varmasti jatkossa lisää. Ohje löytyy selkokielisenä Lankahelvetti-blogista. Jos tykkäät pitää sukkia hieman kurtussa varresta, suosittelen tätä ohjetta testiin!!

 

Kun taas on jämälangoista kyse, aloitin ne kärjestä, tein tiimalasikannan ja vartta tein niin pitkään kuin langat vain riittivät. Raidotukseen käytin jälleen raitageneraattoria, jotta kulutus olisi mahdollisimman tehokasta ja tasaista. Olin suunnitellut tehdä vihreät resorit sukan varteen, mutta kantapää söi sen verran metrejä, että turkoosi oli ainut vaihtoehto. No, hyvät niistä noinkin tuli!

 

Kaikki langat olivat jälleen seiskaveikan epämääräisiä jämiä ja 48 silmukalla mentiin, 3,5 mm sukkiksilla. Puntari näytti näille sukille painoksi 109 grammaa.

 

 

Kaiken kaikkiaan siis lankalaihis edistyi näiden töiden myötä 252 grammalla! Ode to Vera-huivi jäi vielä "hautumaan", kun kuvista tuli niin huonoja, etten kehdannut niitä julkaista täällä. Että kyllä täällä ihan oikeasti alkaa lankakoppa tyhjenemään!! Tosin, kävin lankakauppa Kerässä reilu viikko sitten ja sieltä lähti 400 grammaa ihanaa lankaa matkaan, mutta siitä lisää myöhemmin! ;)

Mukavaa sunnuntaita!