1.1.2017

Heippa vuodelle 2016!

Hyvää uutta vuotta kaikille! Viime vuoden pölyt on nyt putsattu olkapäiltä ja tänään on startannut jälleen uusi ihana vuosi, joka on toivoa täynnä :) Tervetuloa 2017!

Vuoteen kuului paljon kaikkea onnistumisista epäonnistumisiin, mutta tällä kertaa keskitytään pelkästään lainkalaihikseen.

Osallistuin toista kertaa lankalaihikseen, johon pistin erittäin kunnianhimoisen tavoitteen. Kopassani on reilusti yli kaksi kiloa kaiken maailman lankoja, jotka olivat joko iäisyyden vanhoja tai lahjoituksena saatuja. Oli täysiä keriä sekä epämääräisen kokoisia jämiä. Näistä halusin siis eroon vuoden 2016 aikana. Kuinka minulle sitten kävi? Aika hyvin, olen itse aika tyytyväinen. Ihan ei tavoitteeseen päästy, mutta jos olisi ollut muutama päivä lisäaikaa, niin kaikki langat olisin ehtinyt käyttää. Vielä muutama päivä sitten jäljellä oli 396 grammaa vanhoja lankoja ja luulin etten ehtisi tekemään niistä enää mitään. Toisin kävi.


Paksua heijastinlankaa oli sen verran, että mitään pipoa siitä ei enää saa, mutta pelkäksi tupsuksi sitä olisi ollut aivan liikaa. Koiramme heijastinvaljaat ovat jo sen verran kärsineet, joten nappasin vitosen koukun käteeni ja pylväillä koukuttelin tällaisen väliaikaisratkaisun. Malli on suoraan vanhoista valjaista, joten istuvuus on hyvä. Tuntui, että koiruuskin nautti sovituksen aikana mukavan pehmeästä ja kevyesti joustavasta pinnasta.


Sen verran ne vain ovat kesken, että sopivan kokoista nappia ei ole vielä löytynyt kiinnitykseen, joten jätin pienen langanpätkän toiseen päähän, jolla voin tehdä sopivan napinläven. Muuten kaikki langat on jo päätelty ja valjaat ovat käyttövalmiit.

Koko oranssi Schachenmayr saatiin käytettyä ja 90 gramman kerä muuntautui käyttökapineeksi, sopivasti ennen lankalaihiksen loppua. Tekoon ei mennyt kuin kaksi rauhallista aamuhetkeä.

Sitten kun pääsin vauhtiin tämän oranssin kanssa, päätin tuhota samalla myös vihreän version kopan pohjalta. Hetkisen mietittyäni päätin tehdä säärystimet itselleni. Nyt Tammikuun kunniaksi olen päättänyt alkaa kävelemään enemmän töihin, joten ne tulevat todellakin tarpeeseen, kun tuolla pimeinä aikoina liikuskelen.


Lankaa näytti olevan reilusti, mutta eihän sellaisesta paksusta mötikästä pitkälle riittänyt, joten näistä tulikin nilkuttimet. Parempi itseasiassa niin, koska nuo on sen verran paksut ja jäykät, että säärystiminä ei ehkä olisi kaikista mukavimmat jalassa. Nilkuttimet ovat nyt muutamaan kertaan testattu ja hyvin lämmittää herkkiä nilkkojani.

Nappasin kerän tosiaan kahtia, pistelin 6,5mm puikoilla 1o 1n-joustinta alusta loppuun, kaikki 23 kerrosta. Silmukoita oli 32 eli 8 puikollaan. Nämä tulivat muutamassa tunnissa valmiiksi ja vihreä Schachenmayr sai erittäin hyvän käyttötarkoituksen. 112 grammaa katosi jälleen lankavarastostani ja mieli sen kuin muuttui paremmaksi. Nämäkin kuin ehtivät ennen vuoden vaihdetta valmiiksi.

Nilkuttimien jälkeen jäi vielä sellainen olo, että jotain pientä voisi vielä ehkä keretä tekemään. Katselin loppuja keriä (6kpl) ja mikään niistä ei ottanut tuulta allensa. Mietin, millä perusteella tuhoaisin vielä yhden kerän ja päädyin tähän kaikista vanhimpaa versioon. Tämä on muistaaksi isosiskoni hommaamia juttuja joskus silloin kun olin noin 10 vuotias. Muistan langan hämärästi. Nyt kun se on yli 10 vuotta matkassani kulkenut, sen kanssa oli aika jättää hyvästit. Päätin testata tästä epämääräisen vahvuisesta langasta, kuinka pitkälle siitä riittäisi.


Löysin kaikista helpoimman ja yksinkertaisimman ohjeen huiville ja aloin kutomaan. Aloitus 3 s ja sitten aina oikealla kerroksella lisätään yksi, kunnes ollaan puolessa välissä ja vastaavasti kavennellaan samalla tavalla, kunnes jäljelle jää 3 s. Tämä oli hyvä tapa tuhota tämä lanka, koska kerä ei ollut täysi, puntari toimi suunnannäyttäjänäni. Kudoin siis niin kauan lisäyksiä, kunnes puolet kerän painosta oli käytetty ja sitten aloin kaventamaan. Hyvin simppeliä.


Lankaa oli todella mukava kutoa, vaikka sen pinta olikin hyvin epätasainen. Kaunis sininen kimallesävy, jossa mukana myös kultaista kimalletta ja valkoista pehmeyttä. Tästä syystä halusin mahdollisimman yksinkertaisen toteutuksen, jotta itse lanka pääsee oikeuksiinsa.


Huivihan siitä tuli, mutta sen verran siro, että se saa mennä reilu kaksivuotiaan neitosen käyttöön. Pituutta oli noin 70 cm ja syvyyttä 30 cm. Sopiva siis pienen neidin kaulaan. Materiaali on kuitenkin todella pehmoinen ja varmasti pieni kimallus ei haittaa käyttäjää ;)

Tämä, hyvin marinoituneesta lankakeränmötikästä huiviksi muuntautunut tapaus, painoi loppupunnituksessa 47 grammaa. Tämä valmistui uuden vuoden aattoaamuna.

Viimeisenä juttuna osuin jostain saamaan mieleeni sydämen malliset tupsut. Haeskelin tietoa niistä googlen avulla ja löysin vain jonkun hienon sydäntupsukoneen. Päätinpä siis tehdä itse kokeen yhdestä langanlopusta, joka ei oikein sovellu mihinkään hommaan määränsä ja materiaalinsa vuoksi.


Tein pahvista muotit ja kokeilin. Piirsin ihan vapaalla kädellä sydämen mallin ja keskelle reiän. Muotona pahvissa homma näytti hyvältä, mutta kun sain pahvit pois, epäilin hommaa suuresti. Mutta hetkisen langanpätkille saksia näytettyäni, kyllä se ihan kelposydämeltä näyttää, eikö?


21 grammaa paksua, hyvin pöllyävää ja höhtyväistä lankaa sain tähän pikkuprojektiin ujutettua ja lopullinen kulutus näiden parin päivän aikana oli 270 g!! Eli laihis onnistui 126 grammaa vaille täysin!! Mahtava tunne!

Luulin kyllä vahvasti, että selvitän tämän vuoden haasteen leikiten, mutta kaikki elämän käänteet eivät aina mene niin kuin Strömsössä. Väliaikainen työni kesällä vei kaiken inspiraation ja innostuksen. Ja kun hyvän ja innokkaan fiiliksen sain vihdoin syksyn mittaan takaisin, alkoi jo kello käymään hurjaa tahtia kohti vuoden loppua.

Siitä olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että jäljelle jäi sellaiset langat, jotka pystyn tekemään koska vain pois. Pari tiskirättiä niistä tekisi helposti, mutta kun en tiedä menisikö ne kuitenkaan käyttöön, niin siksi langat ovat jääneet vielä mietintämyssyn alle odottamaan vuoroaan. Mutta eiköhän nekin langat häviä kopastani hyvinkin pian, nyt kun ollaan päästy kunnolla vauhtiin :)

Ihanaa uutta vuotta rakkaat lukijani ja tehdään tästä mahtava vuosi 2017!!

4 kommenttia:

  1. Hienosti hoidettu lankalaihis. Todella kaunis tuo huivi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Huivista tuli kyllä ihan nätti nätti ja vielä nätimpi se on kaksivuotiaan pikkuneidin kaulassa :)

      Poista
  2. Hienoa! Kai tänäkin vuonna laihistellaan yhdessä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Laihikselle en periaatteessa ala, mutta sellaiselle elämäntapamuutokselle, että lankaa tulee vain tarpeeseen ja suunniteltuun työhön, ei hetken mielijohteesta.... Nyt kun laihis sujui niin hyvin, niin koitetaan pitää sopivan sutjakka olomuoto yllä :)

      Poista